Tervetuliaissanat ESO:n 105-vuotisjuhlassa

Rouva Inspehtori, Herra Yliopiston vararehtori, Arvoisat Kunniajäsenet, Parahin vuosijuhlapuhuja, Kunnioitettu senioriyhdistyksen Esimies, Ikioma Inspectriculuksemme! Käraste Kuratorer och vänner från Sverige, Beste Broder från Nylands Nation, Kallid sõbrad Eesti maalt, Kære ven fra Danmark, hyvät kutsuvieraat, rakkaat osakuntalaiset, ylioppilaat!

Olemme kokoontuneet viettämään osakuntamme 105-vuotisjuhlaa tänne perinteiseen paikkaan Vanhalle ylioppilastalolle kuitenkin ei-perinteisenä ajankohtana, jo Aleksis Kiven päivän aattona. Tähän päädyttiin pitkän keskustelun ja lopulta osakunnan kokouksen muodostaman sääntötulkinnan pohjalta, jonka mukaisesti olemme täällä kyllä huomisenkin puolella ja juhlistamme kymmenenteen kymmenettä siirtymistä vielä juhlan ohjelmassa erikseen.

Kuluvana vuonna osakunnan toiminta on ollut erittäin aktiivista. Meillä on ollut jopa enemmän virkailijoita kuin kertaakaan minun 15-vuotisen osakuntajäsenyyteni aikana. Olemme saaneet myös uuden inspehtorin ja vuoteen mahtuu tavanomaisen toiminnan lisäksi inspehtorinvaihtokaronkan ja tulevan Uusmaalaisen Valtuuskunnan 60-vuotisjuhlien kaltaisia erityisjuhlallisuuksia. Haluankin tässä julkisesti kiittää kaikkia niitä kymmeniä aktiivisia osakunnan virkailijoita ja jäseniä, jotka ovat vapaaehtoisesti uhranneet valtavan määrän aikaansa ja vaivaansa ESO:n eteen. Ilman teitä emme olisi tässä. Lisäksi haluan jo tässä vaiheessa kiittää tämän vuosijuhlan järjestäneitä vuosijuhlamestareita Vilja Kajantia ja Eva Slottea, koko vuosijuhlatoimikuntaa sekä juhlan eteen erikseen paljon ahkeroineita taloudenhoitaja Mikko Laaksoa ja emäntä Tiia Mörskyä.

Jag är ytterst glad att idag har vi här som våra gäster samtidigt förste kuratorer av alla våra tre svenska vännationer, det vill säga Stockholms Nation och Värmlands Nation i Uppsala och Malmö Nation i Lund. Och i allt har vi idag här alltså tolv representanter från Sverige! Remarkabel! Ni är alla hjärtligt välkomna till vår Sydfinska Nationens årets största fest! Under det här året var det också mycket speciellt, när vi visiterade vår vännationer i Uppsala och deltog i Värmlands Nations 350-årsjubileumsfestligheter i början av Maj med en delegation som hade också med vår nya inspektor Kolbe, herr inspectriculus Forss och även emeritusinspektorspar Antti och Liisa Ahlström! Jag hoppas att i framtiden även flera inspektorer kunde också delta i några jubileumsdelegationer och andra härliga evenemang! En bra möjlighet får vi igen i början av december, när alla nationer i Helsingfors universitet kommer att organisera ett stor nordiska INS-seminariet för alla nationer inom Finland, Sverige, Danmark och Norge.

ESO:l on alati olnud tugevad sidemed oma mõlema Eesti sõprus seltsiga, EÜS Põhjala ja ENÜS:iga. Eriti tihe on omavaheline läbikäimine olnud sel aastal, kuna veedame oma sõpruslepingute sõlmimise kaheksa kümnendat juubeli aastat. Juba aasta alguses ESO:lased külastasid Tallinnas oma sõprusseltse. Lisaks eriti meelde jääv oli ühine reis Ida-Virumaale ja Peipsi järve äärde. Ma loodan et suudame oma Kallitele Eesti külalistele sellel nädalavahetusel õpetada sama palju ESO kohta kui meie oleme saanud õpida teie juures käies. Ja ma usun ett tulevikus vennasrahvaste tuleviku lootused käivad üksteisel külas Soomelahe mõlemal kaldal veelgi sagedamini!

Det glæder mig utrolig meget at vi har, efter otte år, en repræsentant fra vores venforening i København, Studenterforeningen, der jeg havde lykken at besøge sidste år. Kære Johanne, Du er meget meget velkommen, og vi håber der vil komme mange andre efter dig!

Kuluvaan osakuntavuoteen on mahtunut kaiken hyvän lisäksi tietysti myös paljon haasteellistakin. Osakunnan sääntöjä lainaten "jokainen osakunnan jäsen noudattakoon järjestystä sekä osakunnan sääntöjä, osoittakoon arvokasta ja hyvän tavan mukaista käytöstä, täyttäköön huolellisesti velvollisuutensa ja sitoumuksensa sekä pitäköön kaikissa toimissaan ohjeena sitä, mitä osakunnan kunnia sekä hyvä toverihenki vaativat." Tämä hieman vanhahtava muotoilu on sisällöllisesti mitä ajankohtaisin: tämän koko vuoden ja etenkin alkusyksyn aikana olen kohdannut osakunnassa useampia tahattomasti syntyneitä hankalia kiistatilanteita, jotka olisi voitu kokonaan välttää, jos kaikki osakuntalaiset ja vieraamme olisivat aina muistaneet käyttäytyä ja toimia kyseisen pykälän edellyttämällä tavalla.

Osakuntalaitos luotiin yliopistoon lähes 370 vuotta sitten alkujaan ylioppilaiden kurinpitoa varten. Kotimaakunnan mukaan järjestetyissä pakollisissa osakunnissa professoreiden oli helpompi valvoa ja hallita usein mieleltään ja teoiltaan kurittomia ylioppilaita. Näistä akateemisista alkujaan kieltojen ja rajoitusten valvontaorganisaatioista on kuitenkin kasvanut nimenomaan merkittäviä hyvän käytöksen ja esimerkillisen yhdessä olemisen ja tekemisen tyyssijoja, jotka opettavat ja kasvattavat nuorisoa kohteliaiksi ja sivistyneiksi akateemisiksi kansalaisiksi, yliopistolain muotoilun mukaisesti palvelemaan "isänmaata ja ihmiskuntaa".

Elämme nyt maailmassa ja ajassa, joka palvoo yksilöllisyyttä ja mahdollistaa entistä monimutkaisempia tapoja ilmentää ja toteuttaa omaa minuutta. Vaikka tämä on useinmiten myönteinen asia, se on tuonut mukanaan lisääntyvässä määrin myös erilaisia ei-terveitä lieveilmiöitä: lisääntyvää itsekkyyttä, vieraantumista ja henkistä pahoinvointia, kyvyttömyyttä aidosti välittää lähimmäisistä ja tuntea empatiaa toista ihmistä kohtaan. Tie helvettiin on tunnetusti usein kivetty hyvillä aikomuksilla. Kasvavan yksilöllistymistrendin ja sen oireiden vastapainoksi tarvitaan yhteisöllisyyttä, mutta sekään ei ole enää entisensä näinä sosiaalisen median ja laajenevan virtuaalitodellisuuden aikoina. Myös suhteemme muihin ovat vaarassa etääntyä ja esineellistyä, jos yhä suurempi osa keskinäisestä kommunikaatiostakin tapahtuu chateissä tai vaikkapa avatarien välityksellä. Lisääntyvästä uudesta kommunikaatioteknologiasta ei ole hyötyä, jos ihminen jää sen kanssa yksin lukuisten virtuaalituttaviensa muodostaman verkoston keskelle ja vangiksi.

Koska ihminen itsessään ei ole muuttunut niin nopeasti kuin teknologiansa, voidaksemme hyvin tarvitsemme edelleen myös aitoa yhdessä tekemistä muiden kanssa, toisen ihmisen kohtaamista ja kykyä myötäelää, asettua tämän asemaan. Ja juuri tällaisissa asioissa osakunta tilana ja kohtaamispaikkana on parhaimmillaan: ESO opettaa käytännön harjoitusten kautta, että "me" on tärkeämpi kuin "minä" ja että eniten ihminen saa tyydytystä niistä asioista, joita hän tekee pyyteettömästi toisten eteen ja vapaaehtoisesti yhteiseksi hyväksi. Osakuntamme kunniajäsen ja Uusmaalaisten laulun säveltäjä Jean Sibelius, jonka kodissa Ainolassa kävimme tänä vuonna ESO:n kesäpäivillä, oli sitä mieltä, että hänen aikansa tärkein säveltäjä oli Anton Bruckner. Ja Bruckner totesi kerran Hotel Kämpistä jotain, joka kuvaa erinomaisesti myös ESO:a: Täällä hallitsevat tulen vartijat, eivät tuhkan vaalijat.

Hyvät kuulijat, toivotan teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi juhlimaan aivan pian 105-vuotiasta Eteläsuomalaista osakuntaa. Kiitos.

SIIRTYMINEN ALEKSIS KIVEN PÄIVÄÄN 10.10.10

Arvoisat juhlavieraat! Kello on lyönyt kaksitoista ja tänään on Aleksis Kiven Päivä, kymmenes kymmenettä vuonna kymmenen. Siirrymme juhlismaan Aleksis Kiven päivää seuraavien tämän Osakunnan Oman Pojan ajankohtaisen näytelmän Olviretki Schleusingenissä säkein:

Oikein! Istukaat siinä ja ryypiskelkäät koreasti, olkaat iloiset ja karkoittakaat murhe meren syvyyteen. Iloinen mieli elää kauvan, jaa, kauvan elää iloinen mieli. ... Eläköön ilo ja eläköön vahtova olvi! Kosk ystäväs sä kadotat, juo oltta, kosk tyttös sun pettää, juo oltta, kosk sodanjumala sun taistelotantereelta pieksee verisellä päällä, juo oltta kuin ennen Olvi-Göran se suuri, ukko Herrassa lepäävä nyt. Yhdestä suusta, toverit, laulakaamme olven kunniaa. Heleijaa!

Kohottakaamme malja kuohuvaa 176-vuotiaalle Aleksis Kivelle ja 105-vuotiaalle Helsingin yliopiston Eteläsuomalaiselle osakunnalle! Vivat, Crescat, Floreat!

Takaisin